Moti

 Heipä hei

Juu siis moi vaan. Mulla on nyt ollu moti vähän maassa, en oo jaksanu kuvaa, en tiiä onks se sitä et alotin yläkoulus, ja ku tuun kotii mä loikoilen vaan jossain jonneki seiskaan, ja sitte onki jo pimeetä. Mulla ei oo siis mitään syytä, enkä haluu nyt ruveta selittelemään mitään liirumlaarumia tänne.

 Mulla on toiveissa toinen nukke, ettekä tiedäkään, kuinka mua aina triggeröi onkohan triggeröityminen oikee sana ku nään instagramissa jonku uuden nukkeilijan, vaikkapa vitosluokkalaisen, ja katon et se on nukkeillu vaikka puolvuottaj asil on viis nukkee, ja sitten minä, reilun 2 vuotta nukkeilleena omistan yhden nuken. Mua ehkä eniten triggeröi se, että mun pitää tehä töitä, jotta mä saan rahaa, ja mun pitää maksaa nukke itse, kun joskus musta vaan tuntuu, että jotkut voi vaan pyytää vanhemmiltaan nukkeja, ja ne ostaa. En nyt siis yritä sanoa, että joka ikisen pennin eteen pitää tehdä töitä ja silleen, tää oon vaan ajatus, joka on aina välillä tullu vastaan, ja oon tätä aina välillä pohtinu. halusin tän kirjottaa jonnekin, enkä yritä syytellä yhtäkään ihmistä.

 Asiasta kukkaruukkuun, nää kuvat, jotka laitan nyt tähän postaukseen on semi vanhoja, mulla oli ideana, että kuvaisin näiden lisäks sitten vielä jotain, mutta kun en oo saanu vaan aikaseks, niin päätin nyt sitten, että laitan ne kuvat nyt kuitenkin yksinäisenä postauksena tänne, oli niitä kuinka vähän tahansa.